Tekstit

Kuva
  ILLATIIVI, REFERENDUM, SUFFER, TRANSLATE...: FERRE-VERBISTÄ ON MONEksi Tempus fugit! Tuli suunnittelematon yli kahden kuukauden blogitauko, mutta se Vitruvius-blogiteksti saa vielä odottaa. Tämä blogiteksti sai innoituksensa, kun Ciceron oikeuspuheesta laittoi latinistin hörähtämään ”false friend” -sana laturi . Taustalla on ferre -verbi, joka monine johdannaisineen on latinan yleisimpiä ja monimerkityksisimpiä verbejä ja näkyy myös monen nykykielen sanastossa, suomi mukaan lukien. Suuressa Oxford Latin Dictionaryssä verbille on varattu kolmisen sivua ja 39 eri merkitystä alakohtineen... Latinan verbeistä on perinteisesti esitetty esimerkiksi sanakirjoissa ns. teema, joka sisältää preesensin ja perfektin yksikön 1. persoonan taivutusmuodon, partisiipin perfektin neutrimuodon ja infinitiivin, perusmuodon. Ferre -verbi taipuu infiniitiviä myöten epäsäännöllisesti, ja sen teema on fer ō , tul ī , l ā tum , ferre . Sitten niistä merkityksistä. Latinan kaltaisessa arkaaisessa ki...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
  LATINAN SUDENKUOPPIA JA HOMONYYMEJÄ ETC. Tempus fugiiit… Latinistin on laatuajallaan pitänyt kirjoittaa Vitruviuksen De architectura -teoksen suomennoshaasteista, mutta tyydyn nyt tällaiseen kokoelmaan latinan ”suodenkuopista” ja homonyymeistä sekä muutamasta muusta tapauksesta, jotka ovat hiljattain tulleet vastaan arkisessa suomennostyössä. Osa on juuri Vitruviukselta. Sudenkuopilla tarkoitan sanoja, joilla on nykykielissä joko osittain tai pääsääntöisesti eri merkitys kuin antiikin ajan latinassa ja joiden merkitykset nykykielissä voivat välillä hämmentää ymmärrystä. Suomentajan on siis syytä olla valppaana tässäkin mielessä! Latinan verbi discutere ( dis + quatere ) ei alun perin liity mitenkään keskustelemiseen tai väittelemiseen, vaan tarkoittaa konkreettisesti pilkkomista, ravistelua, levittämistä tai hajottamista, myös kuvaannollisesti: Cicero puhuu Murenan puolustuspuheessaan vaaran hälventämisestä ( periculum consilio discutiam ), Plinius kuvailee Naturalis hist...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
  AGRICOLA JA MUUT COLAT Hyvää Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää! Niin, mikä ihmeen Agricola? Latinastahan sekin tulee ja tarkoittaa maanviljelijää: ager tarkoittaa peltoa ja - cola -pääte tulee colere -verbistä, joka tarkoittaa mm. viljelemistä, myös (jumalten) palvomista. Colere -verbi taipuu partisiipin perfektissä cultum , josta puolestaan juontuu monen kielen kulttuuri-sana. Latinan cultura tarkoitti konkreettista muokkausta ja viljelyä, mutta myös henkistä kehitystä ja jalostusta ( Cultura animi philosophia est , Filosofia on mielenviljelyä). Italiassa ei voi olla törmäämättä edicola -nimisiin täpötäysiin lehtikioskeihin. Luulin pitkään, että taustalla on jokin painotuotteeseen ( edizione ) viittaava sana ja samainen - cola -pääte, mutta eipä olekaan: sana tulee latinan sanasta aedicula , joka tarkoitti pientä taloa tai temppeliä ( aedes ja diminutiivipääte - cula ) mutta usein myös jumalten alttaria. Roomalainen insinööri-arkkitehti Vitruvius viittaa juuri tälla...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
  KÄSIKIRJOITUKSISTA SOMEKIRJOITTELUUN Lupasin jossain vaiheessa käsitellä antiikin teksteistä keskiajalla kopioituja käsikirjoituksia, joten tämä blogiteksti liikkuu niiden maailmassa. Käsikirjoituksella, manuskripti (lat. manu scriptum sananmuk. 'käsin kirjoitettu', it. manoscritto ), tarkoitetaan tässä eläimen nahasta valmistetulle pergamentille musteella käsin kirjoitettua tekstiä. Antiikin tekstien käsikirjoituksia kopioitiin keskiajalla etenkin luostareissa. Kaarle Suuren aikaansaaman suuren kielireformin myötä luostareiden määrää lisättiin tuntuvasti, ja kopioitavien käsikirjoitusten määrä moninkertaistui 800-luvulla. Keskiaikaisia käsikirjoituksia säilytetään useissa tieteellisissä kirjastoissa, Euroopassa esimerkiksi Italiassa, Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Useimmista antiikin teksteistä on säilynyt useita eriaikaisia käsikirjoituksia, joiden pohjalta modernit tekstieditiot on rekonstruoitu. Tästä on kehittynyt omia tieteenalojakin: stemmatologia tutk...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
  ETYMOLOGIOITA JA SUDENKUOPPIA Hyvää Gaius Julius Caesarin murhapäivää! Caesar murhattiin senaatin kokouksessa 15.3. 44 eKr. maaliskuun iduksena, Idibus Martiis . Roomalaisessa kalenterissa idus osui kuukauden 13. tai 15. päivälle. Sana on 4. taivutusluokan monikkomuoto (vokaalit ääntyivät pitkinä) ja on säilynyt italiassakin monikossa: le idi di marzo . Tämänkertainen blogiteksti muistuttaa viimekertaista, sillä olen kerännyt siihen muutamia esimerkkejä "elävästä elämästä" suomennostyön lomasta. Gratia -/ merci -etymologiaa pyysi avaamaan ystäväni. Yksi suodenkuopista luettaessa tai suomennettaessa antiikin ajan latinankielistä tekstiä on, että monella nykykielissäkin esiintyvällä latinapohjaisella sanalla oli 2000 vuotta sitten enemmän tai vähemmän eri merkitys kuin nykyään. Esimerkiksi verbi discutere tarkoitti latinassa alun perin konkreettisesti mm. särkemistä ja pirstomista, ei suinkaan kiistelyä tai keskustelua. Eli esimerkiksi puhetaidonopettaja Quintilianus vi...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
            LATINISTIN MIETTEITÄ                     SUOMENNOSTYÖN ÄÄRELLÄ Viikot vierivät, tempus fugit. Kaveri kyseli fb:ssa julkaisemani pikkupostauksen nojalla seuraavan blogitekstin perään, joten ajattelin tehdä tällä kertaa koosteen kuukauden aikana julkaisemistani latina- ja antiikkiaiheisista fb-päivityksistä. Niistä tämän blogin idea alun perin lähtikin liikkeelle, mutta yksittäiset spontaanit pohdinnat ovat yleensä turhan lyhyitä omaksi blogitekstiksi. Suomennostyön ohessa tulee selattua ahkerasti sanakirjaa, mikä usein poikii kaikenlaisia rönsyjä, kuten sanojen etymologioiden selvittämistä ja latinan kieliopin mieleenpalauttamista. Pandere, passare, passer, pasar, pass... Latinassa on – arkaaiselle kielelle tyypillisesti – monella sanalla lukemattomia aivan eri merkityksiä, jotka saattavat sitten vielä vaihdella tietyn genren mukaan (esim. juridiikka, grammatiikka, rakennust...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Kuva
ARKISTOJEN AARTEITA 800-LUVUN PIACENZASTA Tämänkertaisen blogitekstini piti käsitellä antiikin ajan teosten keskiajalla kopioituja käsikirjoituksia, mutta se saa odottaa, sillä sattuneesta syystä juuri nyt on lähellä sydäntä hiukan toisenlainen keskiaikainen aineisto. Pohjoisitalialaisen, Milanosta 50 km kaakkoon sijaitsevan Piacenzan kaupungin katedraalin (KUVA) ja Sant'Antoninon basilikan arkistoissa säilytetään kokoelmaa 800-luvulla pergamentille käsin kirjoitettuja yksityisoikeudellisia asiakirjoja. Väitöskirjani vielä muotoutumattomana aiheena on näiden 800-luvun asiakirjojen latinan kielen syntaksin muutokset romaanisten kielten (italian) suuntaan. Niitä ei ole juurikaan tutkittu kielelliseltä kannalta. Nyt olen kaivanut jo hieman pölyttymään päässeen tutkimussuunnitelmani naftaliinista tuoreiden, odottamattomien ja innostavien haasteiden edessä. Latinan ja romaanisten kielten tutkijat ovat 1800-luvulta asti kiistelleet siitä, missä vaiheessa latina lakkasi olemasta "elä...
Lähetä kommentti
Lue lisää